Pää alkaa vihdoin funssan jäljiltä taas toimia, ja juhlistin sitä tiivistämällä tiivistelmiä pari tuntia. Hyvä minä! Toivottavasti jotain jäi päähänkin... Enää yksi luku Viestinnän vallassa-tiivistelmää tiivistämättä, ja sitten voi siirtyä Katseen voiman tiivistelmän tiivistämiseen. Tykkään ajatuksesta tiivistelmän tiivistäminen, kuulostaa hassulta. :D Enköhän saa tällä viikolla tiivistelmät tiivistettyä (hih, taas sain sanoa sen), jonka jälkeen ajattelin lukaista Fisken Merkkien kielen, jonka jälkeen siirryn taas omien tiivistelmien pariin. Tässä on vielä hyvin aikaa. Toivon vaan, etten tule enää uudestaan kipeäksi, esim. flunssa verottaa aivokapasiteettia aika tehokkaasti. Ensi viikolla on onneksi iltavuoroviikko, eli saan luettua silloin paremmin. Tosin eipä tätäkään viikkoa ole enää paljoa jäljellä, kaksi työpäivää kun on tuo Helatorstai tuossa välissä.
Kaikki kodin ulkopuolella tapahtuva elämä on jäänyt ihan unohduksiin viime aikoina kun olen ollut kipeä. En ole tavannut ketään, en ole päässyt liikkumaan, olen käynyt vaan kaupassa ja lääkärissä. Lauantaina olisi tarkoitus mennä viemään (ja asentamaan, mikäli ilmat antaa myöten) aurinkopaneelijärjestelmä mökille, siitä tulee varmasti mielenkiintoista. Ja tapaa taas perhettä pitkästä aikaa, kivaa. Odotan jo innolla pääsykokeiden jälkeistä aikaa, jolloin ei enää tarvitse stressata vähästä lukemisesta ja tunteesta, että olisi pakko kotona jatkuvasti istua nenä kirjassa. Sitten stressaa pääsykokeen tuloksia, mutta ainakaan sille ei voi tehdä itse enää mitään! Silloin voi töiden lisäksi käydä ulkoilemassa, salilla, shoppailemassa, ehkäpä jopa jokilaivallakin? Olen tosi huono turkulainen, olen asunut täällä kaksi vuotta, enkä ole kertaakaan käynyt jokilaivalla! Tänä kesänä on pakko ottaa vahinko takaisin, eihän sitä tiedä, jos vaikka ensi kesänä ei enää Turussa edes asuisi. Mikäli siis kaikki suunnitelmat menee putkeen... Suunnitelmissa on myös ollut ottaa kamera käteen ja lähteä kiertelemään ja kuvaamaan Turkua. Sitäkään ei vaan ole saanut aikaiseksi, pääsykokeiden jälkeen on pakko sekin toteuttaa. Ja käydä museoissa! Ja kasvitieteellisessä puutarhassa! Ja ties missä muualla, heittäytyä oikein turistiksi! Kaikkeahan sitä aina suunnittelee, mutta toteutanko nämä oikeasti? Pakko.
Kaikki kodin ulkopuolella tapahtuva elämä on jäänyt ihan unohduksiin viime aikoina kun olen ollut kipeä. En ole tavannut ketään, en ole päässyt liikkumaan, olen käynyt vaan kaupassa ja lääkärissä. Lauantaina olisi tarkoitus mennä viemään (ja asentamaan, mikäli ilmat antaa myöten) aurinkopaneelijärjestelmä mökille, siitä tulee varmasti mielenkiintoista. Ja tapaa taas perhettä pitkästä aikaa, kivaa. Odotan jo innolla pääsykokeiden jälkeistä aikaa, jolloin ei enää tarvitse stressata vähästä lukemisesta ja tunteesta, että olisi pakko kotona jatkuvasti istua nenä kirjassa. Sitten stressaa pääsykokeen tuloksia, mutta ainakaan sille ei voi tehdä itse enää mitään! Silloin voi töiden lisäksi käydä ulkoilemassa, salilla, shoppailemassa, ehkäpä jopa jokilaivallakin? Olen tosi huono turkulainen, olen asunut täällä kaksi vuotta, enkä ole kertaakaan käynyt jokilaivalla! Tänä kesänä on pakko ottaa vahinko takaisin, eihän sitä tiedä, jos vaikka ensi kesänä ei enää Turussa edes asuisi. Mikäli siis kaikki suunnitelmat menee putkeen... Suunnitelmissa on myös ollut ottaa kamera käteen ja lähteä kiertelemään ja kuvaamaan Turkua. Sitäkään ei vaan ole saanut aikaiseksi, pääsykokeiden jälkeen on pakko sekin toteuttaa. Ja käydä museoissa! Ja kasvitieteellisessä puutarhassa! Ja ties missä muualla, heittäytyä oikein turistiksi! Kaikkeahan sitä aina suunnittelee, mutta toteutanko nämä oikeasti? Pakko.
