Aaaargh! Se on tänään! Jännittää ihan hirveästi! Tunnin päästä lähtö kohti Tamperetta. En nähnyt viime yönäkään pääsykoepainajaista, kertookohan se jostain? Nyt jännittää vähän turhan paljon, mutta eiköhän se siitä helpota sitten kun pääsee itse koetilanteeseen, ja näkee millaisia kysymykset on, osaanko jne. Hirveät paineet luodaan yhdelle päivälle, tämä päättää joko loppuelämäni tai ainakin seuraavan vuoden. Eikä vain minun loppuelämääni, vaan muidenkin. Pelottavaa.

Huomenna.

Mihin tämä aika on kadonnut? Pääsykokeet on oikeasti jo huomenna. Vihdoin. On tätä jo odotettukin! Nyt tuntuu, ettei paljoa enempää enää voi tehdä, aamulla luin vielä tiivistelmät kerran läpi ja illalla ajattelin lukaista tiivistelmien tiivistelmät ennen nukkumaan menoa, jospa päähän jäisi jotain hautumaan. Nyt ei voi muuta kuin odottaa huomista  Hiukka jo jännittää, mutta se on varmasti vain hyvästä. Pieni jännitys pitää skarppina. Toivottavasti saan nukuttua ensi yönä kunnolla. Tämä kuumuus vaikeuttaa nukkumista ihan muutenkin. Olen kyllä yllättynyt, etten ole nähnyt pääsykoepainajaisia kuin kaksi kertaa tämän neljän kuukauden aikana. Eiköhän ensi yönä tule vielä viimeinen... Vai jatkuukohan/alkaakohan ne kokeen jälkeen? Ihanaa päästä kokeen jälkeen rentoutumaan täysin mökille. Ei tarvitse esim. mennä seuraavana päivänä töihin tms. Saa vaan olla koko viikon, poissa kotoa, luonnon keskellä. Ihanaa. Ilma tosin on kylmä ja sateinen, kuten aina kun me päästään mökille. Ottaa kyllä päähän ja rankasti. Viimeiset kaksi viikkoa on ollut hellettä ja kaunista ja kun me päästään sinne, +13 astetta ja sataa. Kiitti vaan. Mutta kai se loma on tärkein...

Argh. Hyvä tässä vaiheessa tajuta, että osaa vain suuret linjat, yksityiskohdista ei ole tietoakaan... Kolme päivää aikaa opetella nippelitieto, vuosiluvut, nimet, teorian yksityiskohdat... Jepjep, ei hyvin mene...

Alan olla aika rikki. Tänään luin 2,5h, Katseen voiman kaikki tiivistelmät läpi. Ja tuntuu, etten osaa yhtään mitään!! Minun on ihan pakko selvittää itselleni ihan oikeasti visuaalisen järjestyksen käsite niin, että sen saan paperillekin ja opetella kuvan tulkinta kirjan oppien kannalta. Sen tosin ajattelin tehdä lauantaina, jolloin aion yleiskerrata kaiken. Huominen, ylihuominen ja perjantai menevät varmaan kaikki Viestinnän vallassa-tiivistelmien läpi kahlaamiseen, ne on kuitenkin niin paljon laajempia ja monimutkaisempia kuin Katseen voima. Tosin tunnen hallitsevani Viestinnän vallassa kuitenkin huomattavasti paremmin kuin Katseen voiman, on jotenkin selkeämpi ja järkevämpi. Vaikka onhan sielläkin sitä filosofista höpinää...

Ulkona on aivan ihana ilma, ja nyt ahdistaakin, että kun nyt on näin kaunista, onko sitten ensi viikolla? Kun olisi tarkoitus mennä viikoksi mökille... Ikinä ei ole ilmat meitä suosineet, aina on ollut kylmää, sateista ja tuulista kun olemme yrittäneet olla kaksistaan mökillä. Kaikki muut taas saavat olla siellä ihanassa ilmassa. On se niin väärin! Tänä vuonna on pakko olla hyvä ilma! En jaksa, jos taas on huonoa ilmaa... En enää tämän jälkeen, kun olen koko kevään lukenut näihin pirun kokeisiin ja on viimeinen kunnon loma ennen joulua.

Tämä on ollut todella rankka viikko, ja nyt ollaan vasta tiistaissa! Aamut luen kokeisiin ja illalla olen töissä. Töiden jälkeen melkein heti nukkumaan, ja aamulla herättyä heti lukemaan. Sitten ehkä tunnin tauko syömiseen ja meikkaamiseen, jonka jälkeen pitääkin lähteä töihin. Olen ihan loppu! Koko ajan vaan ajattelen, että "enää neljä lukupäivää, ensi viikolla tähän aikaan olen mökillä". Pakko jaksaa, mutta ei tämä helppoa ole. Migreenikin yrittää jatkuvasti tulla päälle, syön nyt Clotamia estolääkityksenä aamuin illoin, jospa se pitäisi migreenin poissa. Pelkään pahoin, että se iskee ihan järkyttävänä jysärinä sitten pääsykokeen jälkeen. Minulla on tapana saada migreenikohtaus aina kun stressi laukeaa, ja tässä on kysymys todella isosta ja pitkään kestäneestä stressistä. Pitänee varmaan jatkaa estolääkitystä ensi viikkokin ja ottaa se migreeni vasta seuraavalla viikolla, ettei mene lomaa pilalle. ;) Jos sen nyt vaan pystyy estämään... Kunhan ei olisi maanantaina klo 12-16, niin kaikki on hyvin.

Viikko.

Viikon päästä olen pääsykokeessa, toivottavasti sillä mielellä, että tämä on helppoa ja osaan kaiken. Tällä hetkellä ei vaan ihan tunnu siltä (taas kerran). Luin aamulla Eximian aineiston valmennusmateriaalin teoriaosan, ja nyt tuntuu, etten osaa kirjoittaa mitään niistä juttutyypeistä! Pitää osata kaikenmaailman hienoudet ja muut, miksei voisi vaan kirjoittaa?! Eikä viikossa opi kaikkia noita hienouksia... Tokihan minä tiedän esim. uutisjutun ja kolumnin perusperiaatteet, mutta kun sitä tekstiä pitäisi alkaa syvemminkin ruotimaan? Argh! Ja taas tuntuu, että olen lukenut aivan liian vähän, etten koskaan tule tällä osaamisella pääsemään mihinkään. Ja enää viikko aikaa! Ei riitä!

Viikko enää. Sain aamulla luettua Viestinnän vallassa loppuun, nyt on molemmat kirjat luettu viimeisen kerran tältä vuodelta. Seuraavaksi paneudun tiivistelmiin ja vaikeiden asioiden kertaamiseen. Pitää ainakin järkeistää itselleen visuaalisen järjestyksen soveltaminen esim. kuva-analyysissä, diskurssin käsite tekstien tulkinnassa ja muuta tällaista. Suuret linjat on ihan hyvin jo hallussa, nyt kun vaan muistaisi ne siellä kokeessa! Tällä hetkellä ei ole paniikkia ilmassa, olo on aika rauhallinen pääsykokeiden suhteen. Olen nyt lukenut nelisen kuukautta, jos se ei riitä, niin ensi vuonna sitten uudestaan. Mielelläni toki pääsisin sinne jo nyt, mutta jos ei onnistu niin ei sitten. Työpaikkahan minulla kuitenkin on ihan vakituinen, joten pakko ei ole kouluun päästä. Tosin jaksanko tuossa työssä vielä yli vuotta onkin ihan toinen kysymys...

Iik, on jo kesäkuu! Pääsykokeet ovat siis tässä kuussa!

Näin toisen pääsykoepainajaisenikin viime yönä. Siinä kaikki meni ihan pieleen, unohdin kännykän kotiin, parkkeeratessa törmättiin polkupyöriin, olin unohtanut lyijykynät kotiin (onneksi tosin ne löytyi jostain), kokeessa oli ihan ihmeellisiä kysymyksiä ihmisen anatomiasta... Argh. Onneksi se oli vaan unta, en kyllä tuolla kokeella olisi yliopistoon päässyt.

Katseen voima on kahlattu läpi viimeisen kerran (siis tältä keväältä, sama homma on edessä ensi keväänä, mikäli nyt en pääse) kokonaisuudessaan. Enpä tiedä, jäikö siitä paljoakaan päähän. Väsyttää niin hirveästi kun on aamuvuoroviikko, tuntuu, ettei mitään jää päähän, en jaksa lukea, olo on kamala kun on näin kuumakin! Stressitasot alkaa olla aika korkealla näiden pääsykokeiden suhteen. Onneksi ensi viikolla on iltavuoroviikko, pystyy lukemaan aamuisin pirteämpänä. Ahdistaa kovasti, tuntuu, etten osaa mitään. En pysty kotona rentoutumaan, tuntuisi, että pitäisi vaan lukea, lukea, lukea. Mutta sitten kun lukee, ei mitään tunnu jäävän päähän ja se ahdistaa. Pääsykoepainajaisia en ole nähnyt kuin vasta sen yhden, ja siitäkin on tosi kauan aikaa. Ehkä stressaan näistä niin avoimesti jo hereillä, ettei öisin enää tarvitse...

Laskeskelin, että tämä minun 4kk lukemiseni vastaisi 15 päivän 8h/päivä lukemista. Ei sillä voi yliopistoon päästä? Ainakaan tiedotusoppiin? Se on ihan hirveän vähän! Toisaalta ajatukset ovat saaneet kehittyä ja muhia päässäni tämän 4kk. Tosin en edelleenkään osaa soveltaa! Osaan suuret linjat ja osaan esim. semiotiikan käsitteet, mutta jos niitä pitää alkaa soveltaa esim. kuvan tulkitsemisessa, menen ihan lukkoon. Olen ainakin aiemmin ollut koulussa ihan hyvä vääntämään juttua tyhjästä ja hyvältä kuulostaen, mutta tuskin se tuonne riittää? Ahdistuspaniikki.

Alle kaksi viikkoa pääsykokeisiin. Mihin se aika on kadonnut? Pelottaa, ahdistaa, en osaa! Tuntuu, että kaikki 595 hakijaa osaavat paremmin kuin minä! Pelkään, että kokeeseen tulee oikein-väärin-väittämiä, en osaa kirjoja sanasta sanaan ulkoa. Tuntuu, etten osaa soveltaa oppimaani.

Mitä nyt viimeisillä viikoilla kannattaa tehdä? Päätin lukaista kirjat vielä kertaalleen läpi tällä viikolla, mutta mitä sitten ensi viikolla? Luen tiivistelmiä? Mikä on järkevää? EFG, auta?